Ruoansulatusjärjestelmä

Ihmisen ruuansulatusjärjestelmä on todella hieno ja mielenkiintoinen asia. On kiehtovaa ymmärtää, mitä tapahtuu elimistössä, kun ruokaa laitetaan suuhun. Miten eri ruoka-aineiden sulaminen tapahtuu? Miten ihminen saa energiaa päivän aktiviteetteihin? Tässä kirjoituksessa pyrin selittää yksintertaisesti ruuansulatusjärjestelmän toimintaan luotettaviin lähteisiin pohjautuen. Tutustu myös Sinnasportin Ravitsemus palveluihin.

ruoansulatus = digestion

Ruuansulatuselimet

Ruuansulatuselimiin kuuluvat suuontelo, nielu, ruokatorvi, mahalaukku, ohutsuoli, paksusuoli ja peräaukkokanava. Näitä voidaan yhteisellä nimellä kutsua ruuansulatuskanavaksi. Lisäksi ruuansulatuselimiin kuuluvat suuret rauhaset, johon luokitellaan suun sylkirauhaset, maksa ja haima.

ruonsulatuskanava = canalis digestorius

Ruoan kulku

Ruoka aloittaa matkansa suuontelosta, jossa ruoka pureskellaan puremalihasten ja hampaiden avulla. Sylki sekoittuu ruokaan, josta alkaa hiilihydraattien pilkkoutuminen. Sylki sisältää amylaasi-entsyymiä, jolla hiilihydraatit alkavat sulaa. Nielemisen avulla ruoka kulkeutuu nieluun ja ruokatorveen ja tästä jatkaa matkaansa mahalaukkuun.

suuontelo = cavitas oris

nielu = pharynx

ruokatorvi = oesophagus=esophagus

Mahalaukku = ventriculus = stomach

Mahalaukkua voidaan kutsua ruuan esikäsittelypaikaksi. Ruuansulatuselinten toimintoja hillitsee sympaattinen hermosto ja lisää parasympaattinen hermosto. Mahan suolahappo, joita rauhassolut tuottavat sekä entsyymit (pepsiini) aloittavat proteiinien pilkkomisen. Tämä hapan ja sula massa siirtyy pikkuhiljaa pohjukaissuoleen. Happamuuden takia useammat ruoan mukana tulleet bakteerit kuolevat.

Maksan tehtävät

Maksa toimii sappinesteen tuottajana sekä suolistosta tulevan veren välitarkastuspaikkana. Se on myös aineenvaihdunnan keskus. Porttilaskimon kautta suolistosta, pernasta ja haimasta tullut lähes hapeton ja ravintoainepitoinen veri menee maksaan. Tämä veri on hyvin bakteeripitoista, maksassa nämä bakteerit tuhotaan. Myös elimistölle myrkylliset aineet tuhotaan maksassa.

Suurin osa vereen imeytyneistä ja maksaan tulleista ravintoaineista (hiilihydraatit, rasvat, proteiinit) muokataan elimistön käyttöön. Glukoosista tehdään glukogeeniä, mikä on hiilihydraattien varastomuoto. Maksa kykenee myös muodostamaan proteiineista (aminohapot) glukoosia, jos hiilihydraattivarastot ovat ehtyneet todella pahasti.

maksa = hepar = liver

Pohjukaissuoli = duodenum

Pohjukaissuolessa on maksan erittämää sappinestettä ja haimasta saapunutta haimanestettä. Rasva alkaa muuttua sappinesteen vaikutuksesta pisaraiseksi ”emulsiovoiteeksi”, myös haimanesteen etsyymit (lipaasi) osallistuu tämän jälkeen rasvan pilkkoutumisprosessiin. Haimaneste pilkkoo rasvan lisäksi hiilihydraatteja ja proteiineja (amylaasi, trypsiini ja kymotrypsiini-entsyymit).

haima = pankreas = pancreas

Ohutsuolen osat

Aiemmin mainitsin pohjukaissuolen, se kuuluu ohutsuoleen. Ohutsuoli on ennen paksusuolta. Ohutsuoleen kuuluvat pohjukaissuoli, tyhjäsuoli ja sykkyräsuoli, juuri tässä järjestyksessä. Huomattava osa ruuasta imeytyy pilkkoutumisen jälkeen ohutsuolen alkuosassa. Rasva imeytyy imuteihin, kun taas muut ravintoaineet menevät suoraan verenkiertoon. Ohutsuolessa on paljon bakteereja, jotka auttavat aineenvaihduntareaktioissa.

ohutsuoli = intestinum tenue = small intestine

pohjukaisuoli = duodenum

tyhjäsuoli = jejenum

sykkyräsuoli = ileum

Paksusuolen tehtävät ja osat

Paksusuoleen kuuluvat umpisuoli, koloon (nouseva-, poikittainen- ja laskevaosa sekä sigmasuoli), ja peräsuoli. Umpisuolessa ja sen lisäkkeessä on paljon imukudosta. Paksusuoli on limainen paikka sen eritteestä johtuen, siitä erittyy vettä ja suoloja vereen. Ohutsuolen lisäksi, paksusuolessakin on runsaasti bakteereja, jotka osallistuvat aineenvaihduntareaktioihin.

paksusuoli = intestinum crassum = large intestine

umpisuoli = caecum = cecum

umpilisäke = appendix vermiformis =appendix

koolon = colon

nouseva koolon = colon acendens = asending colon

poikittainen koolon = colon transversum = transverse colon

laskeva koolon = colon descendens = descending colon

sigmasuoli = colon sigmoideus = sigmoid colon

peräsuoli = rectum

Ulostemassan koostumus

Ruuan kuidut, imeytymättömät ruoat sekä bakteerimassa muodostava yhdessä ulosteen. Ulostemassa työntyy paksusuolesta peräaukkoon.

peräaukko = anus

Muuta

Mahan tyhjeminen runsaan aterian jälkeen kestää noin 4 tuntia.
Sappikivistä johtuen tai muun esteen vaikutuksesta sappitiehyeissä, vihreänkeltaisen sapen eritys suoleen estyy, jolloin sappiväriaineet jäävät elimistöön ja iho muuttuu billirupiini-nimisen aineen vaikutuksesta keltaiseksi. Vanhentuneiden punasolujen hajoittamisessa syntyy billirubiinia. Ulostemassa sen sijaan muuttuu tässä värittömän harmaaksi.
Maksassa sijaitsee hiilihydraattivarasto, mutta tämän lisäksi hiilihydraattivarastoja esiintyy lihaksissa. Vaikka varastoja tuntuu olevan paljon, silti ne ehtyvät todella nopeasti (jopa tunneissa).
Elimistössä ei ole proteiinivarastoja, vaan nämä proteiinit ovat koko ajan toiminnassa. Pitkäkestoisessa suorituksessa (esim. yli 4h kestävä marathoni), maksa ja lihakset voivat luovuttaa omat proteiininsa elimistön käyttöön energiaksi.
Maksassa on pieni varasto rasvoja, mutta suurimmat ravintovarastot ihmisellä on varastoituna ihonalaiskudokseen tai muuhun kudokseen rasvojen muodossa.

Kertausta: (HH=hiilihydraatti, P=proteiini, R=rasva)

Sylki → amylaasi (HH)

Mahaneste → pepsiinit (P)

Sappi → sappisuolat (R)

Haimaneste → amylaasi (HH), trypsiini ym. (P), lipaasi (R)